Uutiset
Väyläinvestoinnit palvelevat transitoliikenteen lisäksi vientiteollisuutta

Väyläinvestoinnit palvelevat transitoliikenteen lisäksi vientiteollisuutta

Brave Alliancen tuoreen selvityksen mukaan Venäjän transitoliikenne tuo vuosittain Suomen kansantalouteen noin 200 miljoonaa miljoonan euron tulot. Kyse on kiistatta merkittävästä liiketoiminnasta, joka työllistää suoraan noin tuhat henkilöä.
Suomen reitin kilpailukyvyn perusta on vankka. Satamaverkosto on toimiva, ja kaikki tärkeimmät transitosatamat ovat verraten lyhyen ratayhteyden päässä Venäjän rajalta. Satamaoperaattorit voivat käsitellä monenlaista bulk-tavaraa, nestemäisiä tuotteita ja kontteja. Yhteistyö viranomaisten kanssa on sujuvaa, ja satamat pystyvät palvelemaan joustavasti kaikenkokoisia yrityksiä. Tiivistetysti Suomi on tehokas, turvallinen ja toimiva valinta venäläisille yrityksille.
Transitoliikenteen mahdollinen potentiaali on suuri. Venäjän satamien kautta kulkee vuosittain noin 800 miljoonaa tonnia tavaraa. Nyt Suomen kautta kulkee noin 9 miljoonaa tonnia venäläistä transitolastia eli vain hieman yli prosentti Venäjän vientiliikenteestä.
Transitoliikenteen toimijat ovat vakuuttuneita siitä, että liikenteen määrä ja tuotot voidaan kaksinkertaistaa nykyisestä tasosta. Kasvu voi toteutua, jos Suomen reitin kustannukset ja operatiivisen toiminnan tehokkuus säilyvät erittäin kilpailukykyisinä suhteessa Venäjän satamien toimintaan.
Satamat ja satamaoperaattorit ovat investoineet transitoliikenteeseen 2000-luvulla satoja miljoonia euroja. Satamat toimivat, mutta myös satamiin johtavien väylien täytyy toimia. Väylät omistava Suomen valtio on onneksi suunnannut osan liikenneinvestoinneistaan transitoliikenteen kannalta tärkeisiin rata- ja väylähankkeisiin. Näitä ovat muun muassa Kouvola–Kotka/Hamina-radan perusparannus, Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja Pori–Mäntyluoto–Tahkoluoto-radan sähköistys.
Meneillään olevilla hankkeilla turvataan Suomen reitin kuljetusmäärien säilyminen nykytasolla. Jos liikenne halutaan kaksinkertaistaa, tarvitaan lisää investointeja rataverkon välityskyvyn parantamiseen. Pääosin yksiraiteisella rataverkollamme ratakapasiteettia joudutaan jakamaan hitaiden, jopa kilometrin mittaisten tavarajunien ja nopeiden matkustajajunien kesken. Rataverkon välityskyvyn ongelmia ei ratkaista pelkästään rautaa rakentamalla. Myös liikenteenohjaus pitää saada kuntoon.
Investoinnit rataverkkoon hyödyttäisivät suoraan myös suomalaista vientiteollisuutta. Transitoliikenne käyttää samoja satamia kuin vientiteollisuuskin – esimerkiksi valtaosa Suomen vilkkaimman transitosataman HaminaKotkan liikenteestä koostuu erilaisista metsäteollisuuden kuljetuksista.
Sujuva logistiikka ja luotettavat toimitukset ovat elintärkeä kilpailuetu suomalaiselle teollisuudelle. Kaakkois-Suomen rataverkon välityskyvyn parantaminen nopeuttaisi myös sellun, sahatavaran ja kartongin matkaa merten takana toimiville asiakkaille.
Teksti: Markku Koskinen
Kirjoittaja on Suomen Transitoliikenneyhdistyksen toiminnanjohtaja.